Hyvä itsensä johtaminen edellyttää 2 asiaa

Heikki Luoma

9.9.2020

Sanotaan, että itsensä johtamisessa onnistuva henkilö voi onnistua
johtamaan muita ja, että ihminen, joka ei osaa johtaa itseään, ei osaa
johtaa muitakaan. Itsensä johtaminen on välttämätön edellytys, että voi
johtaa muita, mutta itsensä johtaminen ei vielä takaa, että on hyvä
muiden johtaja.

Vaikka ei haaveilisikaan johtajan ammatista niin hyvä itsensä johtaminen on elintärkeä taito kaikessa tietotyössä.

Itsensä johtaminen on epäselviä ja jäsentymätön termi. Ei ole olemassa selkeää, yleispätevää ja tarkkaa selitystä sille mitä hyvin itseään johtava tekee. Meidän on helpompi määritellä, millainen on huonosti itseään johtava henkilö.

Hän tuntee todennäköisesti heikosti omat kykynsä ja rajansa, minkä vuoksi hän epäonnistuu usein ennustaessaan omaa suoritustaan ja sen tuloksia. Hänellä on vaikeuksia aikataulujen pitämisessä. Hän joutuu selittelemään paljon, mutta hän ei juuri koskaan myönnä itse tehneensä virhettä, jonka olisi voinut välttää, jos olisi toiminut toisin.

Itsensä johtamisen edellytykset

Itsensä johtamisen edellytykset ovat, että
  1. tunnistaa ja tiedostaa omat kykynsä ja rajoituksensa ja, että
  2. tiedostaa todellisuuden sellaisena kuin se on siinä ympäristössä, jossa toimii.

Meillä on usein harhainen käsitys omista kyvyistämme. Yhtäällä
saatamme kuvitella liikoja ja toisaalla vähätellä kykyjämme. Voimme olla
sokeita itsemme suhteen. Joskus olemme myös epärehellisiä ja
valehtelemme itsellemme olevamme kyvykkäämpiä kuin olemmekaan. Voimme
olla myös ulkopuolisen paineen uhreja kuvitellen, ettemme kykene
tiettyihin asioihin, koska joku on sanonut meille joskus niin.


Liikojen kuvittelusta ja itsensä vähättelystä voi pyrkiä pois
tunnistamalla ja tiedostamalla itsensä rehellisesti sellaisena kuin on.
Sillä on yleensä muutosta aiheuttava vaikutus. Jos me tiedostamme, että
me olemme huono puhuja yleisön edessä, tulemme luultavasti heti
paremmiksi. Todennäköisesti miettisimme, mikä puheessamme on ollut
huonoa, vähentäisimme sitä, ja mikä on ollut hyvää, ja lisäisimme sitä.
Miettimisessä saamamme palaute tulisi meidän muististamme, mutta voimme
hankkia palautetta systemaattisemmin.


Esimerkiksi kun olemme tehneet myyntikäynnin niin voimme miettiä
käynnin jälkeen, kun asiat ovat vielä tuoreessa muistissa, läpi
asiakkaan kanssa käydyn keskustelun sellaisena kuin se tapahtui. Ei siis
niin kuin toivoimme sen menevän vaan juuri niin kuin se meni. Mitä
puhutiin ja, miltä puhutut asiat meistä tuntuivat? Mikä asia tai
tapahtuma herätti meissä hermostuneisuutta, iloa, oli hauska tai
aiheutti hyökkäävyyttä tai puolustautumista meidän tai asiakkaan
taholta? Tekemällä tuollaisen jälkibriefin asiakaskäynneistä, opimme
nopeasti itsestämme, mutta myös asiakkaasta, jolloin ehkä tunnistamme,
miten meidän on toimittava jatkossa.


Itsensä johtamiseen kuuluu, että me tunnistamme omia hyviä työskentelytapojamme.


Vielä systemaattisempi keino omien kyvykkyyksien ja taitojen
tunnistamiseen on palauteanalyysi, jota Peter F. Drucker ehdottaa.
Jokaisen merkittävän päätöksen yhteydessä me kirjaamme ylös päätöksemme
perusteet ja mitä odotamme päätöksemme johdosta seuraavan. Myöhemmin
voimme tutkia tapahtuiko päätöksemme seurauksena se mitä odotimme.


Edellä oli siitä, miten me voimme pyrkiä tunnistamaan meidän omia kykyjämme ja työskentelytapojamme.


Hyvään itsensä johtamiseen kuuluu myös, että me suunnittelemme
tekojamme tavoitteellisesti. Mietimme tavoitteemme ja suunnittelemme
miten pääsemme tavoitteisiimme ja palauteanalyysimme kertoo miten hyviä
me olemme.


Hyvän itsensä johtajan tunnusmerkki on, että hän osaa ennustaa
tarkasti. Esimerkiksi kun meiltä kysytään kokouksessa mihin mennessä
saamme sovitun asian tehdyksi, me joko osaamme sanoa ajankohdan, joka
pitää, tai sanomme, ettemme vielä osaa sanoa, koska meiltä puuttuu joku
tieto, mutta voimme sanoa heti tiedon saatuamme. Molemmat vaihtoehdot
kertovat, että me olemme tilanteen tasalla.


Hyvään itsensä johtamiseen ei riitä, että opimme tunnistamaan omat
kykymme hyvin, vaan meidän on myös tiedostettava mitä meidän
ympäristömme meiltä edellyttää. Hyvä itsellemme esitettävä kysymys on:
“mitä minun pitäisi tehdä?”, tai “mitä tilanne vaatii minulta?”, tai
“miten voin antaa parhaan työpanokseni?”, tai “mitä tuloksia minun tulee
saavuttaa?”.


Yhä useammat työvoimaan kuuluvat ihmiset, ja suurin osa
tietotyöntekijöistä, joutuvat johtamaan itseään. Heidän pitää löytää oma
paikkansa, jossa voivat antaa parhaan mahdollisen työpanoksen, sekä
oppia kehittämään itseään. Lisäksi heidän tulee oppia muuttamaan aika
ajoin tehtäviään sekä niiden tekemisen tapaa ja ajankohtaa.


Menestyksellinen ura koituu niiden kohtaloksi, jotka osaavat johtaa itseään hyvin.