MUUN VIESTINNÄN TULEE TUKEA PUHETTA TAI PUHEEN TUKEA MUUTA VIESTINTÄÄ TAVOITTEEN KANNALTA
Kun olet kasvokkain ihmisten kanssa, muista nonverbaalisenviestinnänvoima. Se on koko ajan läsnä, halusit tai et .Se kuin momenttiavain tai vipuvoima puheille, kun esiinnyt. Kokonaisviestintäsi perusteella vastapuoli tai yleisö muodostaa mielikuvan sinusta ja
*luotettavuudestasi *pätevyydestäsi
*uskottavuudestasi *sosiaalisesta tyylistäsi.
Tässä tullaan Ethoksen, puhujan luonteeseen. Tämä pätee myös ei puheella tapahtuvaan viestintään,eli nonverbaaliseen osuuteen.
AJATTELE YLEISÖÄ
Puheet, jotka ovat muuttaneet jopa maailmanhistoriaa on viilattu äärimmäisen tarkasti hartaasti tai pidetty lyhyellä varoitusajalla, mutta silloinkin puhujat ovat pitäneet kuulijakunnan kirkkaana mielessään.
Juhana Torkki
”Vaikuttava esiintyminen vaatii uskoa itseen. Valitettavasti uskollaei voi kuitata kaikkia muita puutteita. Hyvä esiintyminen vaatii uskon lisäksi huolellista valmistautumista: harjoittelua etukäteen, puheentavoitteen kirkastamista, yleisön huomioon ottamista ja puheenkohdistamista oikein. Ja mikä tärkeintä: hyvän puheen tulisi herättää tunteita! Parhaimmillaan puhe on ihme. Ihme, joka vetoaa kuulijan syviintunteisiin ja saa kuulijoissa aikaan muutoksen siemenen.”
Tarja Kivistö- Puheen ihme
Seisontasentosi voi muuttaa koko elämäsi. Välittömästi. Asento onbisnesihimisille tärkeä indikaattori; se osoittaa, kuinka syvästi henkilö on sitoutunut työlleen, kuinka paljon hän uskoo myymiinsä tuotteisiinja kuinka luottavaisesti hän suhtautuu yrityksensä tulevaisuuteen.
Nick Morgan – Harvard Business Scholl press, RDM: RESULTS-DRIVEN MANAGER SERIES
Nonverbaaliset viestit voivat olla tahallisia tai tahattomia
Nonverbaalin viestin tulkintaan vaikuttavat mm. kulttuurien väliset erot. Jos verbaali ja nonverbaali viesti ovat ristiriidassa, tulkinta tehdään useimmiten nonberbaalin perusteella. Nonverbaliikka voi kuitenkin olla petollista, sillä se usein havaitaan ja tulkitaan väärin. Nonberbaali viestintä voidaan jakaa mm. seuraaviin osa-alueisiin:
Erotukseksi verbaalisesta viestinnästä nonverbaalisen viestinnän ilmiö kiteytetään useimmiten tarkoittamaan viestinnän sanatonta, ei-kielellistä ulottuvuutta kuten ilmeitä, eleitä, kehonasentoja ja äänen paralingvistisiä piirteitä. Nonverbaalinen viestintä antaa esimerkiksi vihjeitä siitä, kuinka sanottua tulisi tulkita. Nonverbaalista viestintää havainnoimalla voidaan kuvata, miten jotakin sanotaan; verbaalista viestintää havainnoimalla puolestaan, mitä sanotaan.
Lähteet : Opintotoiminnan keskusliitto ry-nykyisin Opintokeskus Sivis ja www.kielijelppi.fi
Eetoksen voima
Ethos tarkoittaa puhujan esiintyjän luonnetta. Klassisen opin mukaan Ethos ( Suom. Eetos ) koostuu kolmesta osatekijästä:
Ethos on sitä, että yleisö pitää puhujaa uskottavana ja luotettavana. Viestiä ei oteta vastaan vain niin , että se on hyvin perusteltu ja herättää viestiin sopivia tunteita, vaan myös koska sen onesittänyt henkilö, jonka sanaan ja näkemykseen voi luottaa.
Vahva ethos syntyy ennen kaikkea siitä, että yleisö pitää puhujaa hyveellisenä laajimmassa merkityksissä: viisaana, reiluna, oikeudenmukaisena, harkitsevaisena, rohkeana, kohtuullisena, nöyränä ….Hyveen selvä puute tai arvelu sen puutteesta saa suhtautumaan epäluuloisesti koko puhujaan ja hänen sanomaansa.
Ethos onkin merkittävimmässä roolissa suhteessa siihen saadaanko esiintymiselle osallistujia vapaaehtoisesti ja millainen on yleisön mielentila aloittaessa. Se myös muuttaa merkityksiä, kunesitetään asiasisältöä (logos) ja käytetään tunneilmaisua (pathos). Merkittävästi suurella ethoksella voidaan tehdä asioita, joita ei muutoin voida tehdä. Sama ethos ei kuitenkaan ole kaikille yhtä vakuuttava ja suuria ethoksia on totaalisesti erilaisia, esimerkiksi lapsella on erittäin suuri ethos vanhemmille, asiantuntijalla oppilaisiinsa ja seminaareissa juuri kyseistä esiintyjää kuuntelemaan tulleillle on kyseisellä esiintyjällä usein suuri ethos kuulijoihinsa varsinkin jos he ovat vieläpä maksaneet, että saavat nähdä ja kuulla kyseistä esiintyjää.
Ethos ( Eetos) Uskottavuuden ja luotettavuuden luominen
Logos Järkeen vetoaminen
Pathos ( Paatos ) Tunteisiin vetoaminen